Godly Play Raamatun kerrontametodi on yleistynyt Euroopassa viimeaikoina erityisesti
Englannissa Anglikaanisen kirkon ja koulujen toiminnassa. Metodin taustalla on montessoripedagogiikka,
mutta varsinainen alkusysäys Godly Playlle oli tohtori Jerry Berrymanin 1971 Yhdysvalloissa aloittama kehitystyö.
Olennainen osa Godly Play- prosessia ovat ihmettelykysymykset ja tarinan avoin ote.
Tarinaa kerrotaan varsin verkkaisesti, jotta aikaa jää ihmettelylle. Ihmettely tapahtuu
siten että ohjaaja esittää ns. ihmettelykysymyksiä tarinan jälkeen, joihin
sitten kukin voi vastata jos haluaa. Pääasia on, että kysymys herättää ajatuksia ja kuljettaa tarinaa.
Tarinaa ei kerrota varsinaisesti kokemushenkilön näkökulmasta vaan tarina on varsin lähellä alkuperäistä Raamatun kertomusta.
Montessoripedagogiikan vaikutus näkyy selkeänä siinä, että kerrontaan käytetyn tilan varustaminen on
erittäin tärkeää. Tämä siksi, että kertomuksen jälkeen lapset reagoivat siihen kukin omalla tavallaan.
Ohjaaja ei siis ohjeista yhteen tehtävään vaan tarjolla on useita mahdollisuuksia. Tarinan voi kertoa
uudelleen omana versiona tai sitä voi tarkastella esim. pelien, kirjojen, karttojen, palapelien ja piirtämisen avulla.
Godly Play lähtee liikkeelle
siitä miten huoneeseen tullaan ja mitä siellä on hyvä olla sekä päätyy
itse
kerronnan ja jatkotyöskentelyjen kautta hetken päättämiseen juhlan avulla.
Esitelmä
(Juha Luodeslampi)
Kuvia välineistä
Kurssin käyneiden oma alue