Materiaalia kouluttajille

Luottamushenkilökoulutuksen periaatteet

Luottamushenkilö tarvitsee perustiedot kirkosta sekä oman seurakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Tällä nettisivustolla pyrimme antamaan tukea päästä näihin päämääriin. Yhtenä tavoitteena on luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisen toimintanäkemyksen vahvistaminen.

Seurakunnallisen ja mahdollisen yhteisen rovastikunnallisen perehdyttämisen tueksi järjestetään koko nelivuotiskaudella hiippakunnallisia ja valtakunnallisia neuvottelupäiviä.

Luottamushenkilökoulutuksen päätavoite voidaan ilmaista

Koulutuksen tavoitteena on varustaa luottamushenkilöt niillä tiedoilla ja taidoilla, joita he tarvitsevat:

toteuttaessaan Kristuksen kirkon tehtävää sekä suunnitellessaan ja arvioidessaan oman seurakunnan toimintaa ja taloutta ajan haasteiden mukaisesti

Maanläheinen koulutusmalli

Usein luottamushenkilökoulutuksessa lähdetään liikkeelle kirkon olemuksesta ja tehtävästä. Tämä on toisaalta hyvin luontevaa, mutta joskus lähtö saattaa jäädä teoreettiseksi ja liian teologiseksi. Perehdyttämisessä voitaisiin ensin tutustua oman seurakunnan toimintaan ja talouteen, joita sitten peilataan kirkon olemukseen ja tehtävään. Näin koulutus käynnistyy käytännöllisesti ja maanläheisesti.

Valitse tarvitsemasi työkalut

Seurakunnat ovat erilaisia. Kunkin seurakunnan on etsittävä luottamushenkilöilleen parhaiten sopivat koulutussisällöt ja -mallit, joiksi tämä sivusto tarjoaa joitakin vaihtoehtoja. Aineisto lähtee konkreettisista asioista, seurakunnan toimintaympäristöstä, toiminnasta ja taloudesta, joihin jokaisella luottamushenkilöllä on sanottavaa. Sen ohella päämääränä on seurakunnan toiminnan kehittäminen. Tämän vuoksi pelkkä luentotyyppinen koulutus ei ole paras mahdollinen.

Vuorovaikutus ja luottamushenkilöiden tiedot, kokemukset ja idearikkaus kannattaa hyödyntää. Koulutustilaisuuksien ja -tuokioiden työtapoina voidaan suosia erilaisia porinaryhmiä ja pari- sekä ryhmätöitä. Yhteinen työskentely vahvistaa yhteisellä asialla olemisen kokemusta.

Koulutustuokion ei tarvitse olla normaalista kokousrutiinista irrallaan, jos erillisten tilaisuuksien osallistumiseen ei ole halua tai aikaa.

* Joissakin seurakunnissa on hyvällä menestyksellä toteutettu tapaa, jossa kirkkovaltuuston/-neuvoston kokouksessa asialistan keskellä on ”ajankohtaisia asioita”. Tämä on koulutuksellinen tietoisku jostakin, vaikkapa tämän aineiston teemasta ja siihen sisältyvä keskustelumahdollisuus.

* Tai oman seurakunnan työalojen edustajat perehdyttävät kukin vuorokerroin luottamushenkilöt työalan suurimpiin haasteisiin ja ilon aiheisiin.

Avuksi suunnitteluryhmä

Ihanteena on, että seurakuntaan perustetaan ajoissa seurakuntavaalien jälkeen muutaman hengen työryhmä suunnittelemaan uusien ja uudelleen valittujen luottamushenkilöiden perehdyttämistä. Ryhmässä on hyvä olla myös luottamushenkilöiden edustajia.

Perehdytystä suunnittelevan ja koordinoivan ryhmän tehtäviä ovat mm:

  • Pohtia oman seurakunnan luottamushenkilökoulutuksen tavoitteet ja laajuus
  • Pohtia koulutuksen sisällöt ja toteutustavat esimerkiksi tämän aineiston ideoiden pohjalta
  • Sopia aikatauluista ja tilaisuuksien kestosta
  • Koordinoida seurakuntayhtymän, rovastikunnan, hiippakunnan ja valtakunnan tason neuvottelupäivät osaksi suunnitelmaa
  • Huolehtia, että myös työntekijät ovat mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksissa läsnä
  • Huolehtia siitä, että koulutuksen ulkoiset puitteet viestivät arvostuksesta
  • Sopia kouluttajat muistaen, että luottamushenkilöiden keskuudestakin löytyy monen alan osaajia
  • Ratkaista, onko esimerkiksi vierailijan kutsuminen mahdollista tehdä yhdessä toisen seurakunnan kanssa. Tällöin on hyvä pitää mielessä, miten ”soveltaminen oman seurakunnan tilanteeseen” toteutuu
  • Koulutustilaisuuksiin voi saada Agricolasta/Seurakuntaopistolta suunnittelu- ja toteutusapua sekä valtion taloudellista tukea.

Luottamushenkilökoulutuksen A ja O

  • Liittyy seurakunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun
  • Luottamushenkilöiden koulutus on samalla seurakuntatoiminnan arvioimista ja kehittämistä
  • Luottamushenkilöiden arvostaminen
  • Koulutuksen pitkäjänteisyys ja jatkuvuus
  • Yhteistyön edistäminen seurakuntien kesken ja kuntien kanssa
  • Seurakunnan yhteisen toimintanäyn vahvistaminen

Koulutuksen pääpaino on omassa seurakunnassa; sitä tukevat seurakuntayhtymän ja mahdollinen rovastikunnan yhteinen koulutus, hiippakunnalliset neuvottelupäivät sekä valtakunnalliset tapaamiset.

Tervetuloa luottamushenkilöksi – kirje

Valituksi tulleille luottamushenkilöille, niin uusille kuin uudelleen valituillekin, on suositeltavaa mahdollisimman pian vaalien jälkeen lähettää tervetulokirje. Kirjeessä lämmin sävy ja henkilökohtaisuus tuntuvat mukavammilta kuin virallisuus tai hallinnonmakuisuus.

Kirjeessä voisi olla myös kutsu Tervetuloa luottamushenkilöksi -tilaisuuteen sekä mahdollisesti päivämäärät seurakunnan /seurakuntayhtymän tulevista koulutustapahtumista luottamushenkilöille.

Samalla valituille toimitetaan seurakunnan viimeinen toiminta- ja taloussuunnitelma ja esimerkiksi Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2015 – 2015 (Kirjapaja). Kirja sopii myös joulutervehdykseksi seurakunnalta luottamushenkilöille.

Ehdokkaina olleiden muistaminen

Moni seurakuntavaaleissa ehdokkaana ollut oli ehkä pitkään pohtinut ehdokkaaksi lupautumistaan. Kukin ehdokas on ollut ”tosissaan” mukana, antamassa suostumustaan ja asettamassa itseään alttiiksi, jos kutsu käy. Kaikki eivät kuitenkaan tulleet valituiksi.

Onko seurakunnassanne ajateltu, että lähestytään myös niitä, jotka eivät saaneet seurakuntaneuvosto- tai kirkkovaltuustopaikkaa? Kiitoskirje, kutsu mukaan vapaaehtoistoimintaan, tiedustelu kiinnostuksesta mahdollisiin johtokuntapaikkoihin ja muunlainen seurakunnan kädenojennus voi olla monelle merkittävä ele ”minusta välitetään”. Yhteydenotto voi olla myös ovi uudenlaiseen, aiempaa läheisempään yhteyteen kotiseurakunnan kanssa.

Eräässä kaupunkiseurakunnassa kaikille seurakuntavaaleissa ehdokkaana olleille lahjoitetaan kiitoksena seurakunnan kuoron joululevy. Toisessa seurakunnassa jokaisesta ehdokkaaksi alkaneesta yksi työntekijöistä maksoi määrätyn summan lähetystyöhön. Yhdessä seurakuntayhtymässä valmistellaan kutsutilaisuutta ehdokkaina olleille torikahveille ja tutustumaan ”Suurella sydämellä” vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Mahdollisuuksia on monia; muistaminen ja huomatuksi tuleminen ovat tärkeintä; ei sen mahdollinen rahallinen arvo.

Tervetuloa luottamushenkilöksi -tilaisuus

A. Tervetuloa luottamushenkilöksi -tilaisuudenvoi toteuttaa arki-iltana loppuvuodesta 2014, jo ennen uuden valtuustokauden alkua. Toinen mahdollisuus on alkuvuodesta 2015, jolloin valtuuston valitsemat luottamushenkilöt neuvostossa tai toimikunnissa ovat tiedossa.

Esimerkki-iltaan voisi sisältyä iltapala ja vapaa osuus tutustumista ja mahdollista ohjelmaa varten. Hyvät puitteet ja mukava tarjoilu viestittävät luottamushenkilöiden tärkeydestä. Etukäteisjärjestelyillä voi varmistaa, että paikallaolijat istuvat muuten kuin omissa tutuissa ryhmissään; esimerkiksi pöydissä on väritunnisteet ja jaettavan iltapalalipun, lautasliinan tai nimikyltin väri ohjaa ”oikeanvärisiin” pöytiin. Istumajärjestyksessä voisi vuorotella mies ja nainen ja jokaiseen pöytäkuntaan istuu niin luottamushenkilöitä kuin työntekijöitäkin.

Iltapalan jälkeen tutustutaan toisiin, niin työntekijöihin kuin luottamushenkilöihin. Hyvä tutustuminen ja aitoon vuorovaikutukseen pyrkiminen luovat myönteistä ilmapiiriä, joka edesauttaa jatkossa yhteistä toimintaa. Ennestään tututkin voivat löytää uusia puolia toisistaan. Tutustumistuokion toteuttamisessa voi käyttää luovuutta ja erilaisia vuorovaikutusharjoituksia. Monella työntekijällä tai seurakunnan partiolippukunnan nuorella aikuisella on hallussaan hyviä ryhmäytymismenetelmiä ja mukavia tutustumistapoja!

Onko joku luottamushenkilöistä tunnettu musiikkilahjoistaan? Onko seurakunnalla nuorten kuoroa tai soitinryhmää? Onko joku työntekijöistä esimerkiksi huilun-, viulun- tai kitaransoittotaitoinen?

Tilaisuuden voi päättää virteen ja päätösrukoukseen.

B. Eri päivänä mahdollisuus tutustua vanhan kirkkovaltuuston kokoukseen

Uudet luottamushenkilöt voi toivottaa tutustumisistuntoon ”lehterille” loppuvuoden kirkkovaltuuston kokoukseen – ehkäpä budjettikokoukseen. Olisi hyvä, jos ennen kokousta tai sen jälkeenesimerkiksi valtuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai kirkkoherra lyhyesti esittelisi kokouksen kulkua ja kokouskäytäntöjä. Näin tehtävässä uusina aloittavat saavat tuntumaa edessä olevasta.

Luottamushenkilöiden siunaaminen tehtäviinsä

Luottamushenkilöt kutsutaan jumalanpalvelukseen uuden valtuustokauden alkaessa tammi-helmikuussa 2015. Jumalanpalveluksessa toimitetaan luottamushenkilöiden siunaaminen tehtäviinsä. Siunaamisessa voidaan soveltuvin osin käyttää Kirkollisten toimitusten kirjan 2. osasta ” Seurakunnan tehtävään siunaaminen”.

Suuressa seurakuntayhtymässä on sovittu, että sen jokaisessa seurakunnassa on luottamushenkilöiden siunaaminen tehtäviinsä samana sunnuntaina tammikuussa. Tästä yhteisyydestä saadaan myös viestinnällistä etua ja medianäkyvyyttä.

Yhteishengen luomisen ja yhteisen toimimisen vuoksi olisi hienoa, jos mahdollisimman monet seurakunnan työntekijät osallistuvat jumalanpalvelukseen.  Toiminta aloitetaan yhdessä Jumalan edessä rukoillen ja neuvoa kysellen.

Jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen voi kutsua esimerkiksi uudelle kaudelle valittuja luottamushenkilöitä. Vaikkapa synnintunnustuksen valmisteleminen omin sanoin, yhteisen esirukouksen laatiminen yhdessä työntekijän kanssa, virsien valinta ja Raamatun lukukappaleiden lukeminen voisivat olla luottamushenkilöiden hoidettavana.

Jumalanpalveluksen jälkeen voidaan järjestää kirkkokahvit ja seurakuntajuhla tyyliin: ”tule tapaamaan uusia luottamushenkilöitä”. Mukaan kutsuttuja ovat uudet ja uudelleen valitut luottamushenkilöt, seurakuntalaiset ja työntekijät. Kirkkokahvien yhteydessä voisi toteuttaa hauskan ja epämuodollisen tv-tyylisen haastattelun ”miltäs nyt tuntuu tultuasi valituksi; mitä odotat uudelta tehtävältä?” sekä kokeneen luottamushenkilön ”painavan puheenvuoron” siitä, miten tässä tehtävässä jaksaa ja mitä kaikkea se voi antaa.

Luottamushenkilökoulutuksen tasot

Seurakuntataso

Parhaimmillaan luottamushenkilöiden koulutus on samalla seurakuntatyön arvioimista ja kehittämistä. Tavoitteena on myös luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisen toimintanäkemyksen vahvistaminen.

Toteutus voisi olla esimerkiksi kokousten yhteydessä tai viikonloppuseminaareina.

Luottamushenkilöille on olemassa eri kustantajien julkaisemia opaskirjoja.

Luottamishenkilöille ja heidän perehdyttäjilleen löytyy nettisivut

Luottamushenkilökoulutuksen toinen taso

Seurakuntayhtymän tai rovastikunnan seurakunnat toteuttavat yhdessä tai naapuriseurakuntien kesken.

Seurakuntaopistosta saa suunnittelu- ja koulutusapua tai taloudellista tukea näiden koulutusten toteuttamiseen.

Koulutuksessa esille nousee eri seurakunnille / seurakuntayhtymän sisällä yhteisiä kysymyksiä ja ajankohtaisia teemoja sekä paikallista näkökulmaa / toiveita.

Seurakunnissa olevaa asiantuntemusta ja koulutusvoimia voidaan käyttää kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Koulutukset on helppo koordinoida ja kutsua koolle alueellisesti; yhteistyö merkityksellistä esimerkiksi valtuustokauden 1. keväänä

Kolmas taso – hiippakunnalliset neuvottelupäivät

Toteutuu kaikissa hiippakunnissa joka tai joka toinen vuosi.

Seurakuntaopisto ja hiippakunta sekä paikallisseurakunta suunnittelevat neuvottelupäivien ohjelman ja toteuttavat yhdessä. Suunnittelussa on mukana sekä luottamushenkilöiden että työntekijöiden edustajia.

Teemoina hiippakunnallisissa päivissä on ajankohtaisia kysymyksiä kirkosta ja hiippakunnasta, esim. rakennemuutokset, kirkon jäsenyys tai nuori aikuinen kirkossa.

Päiviin kokoontuu yleensä runsaasti osallistujia; toinen toisiltaan oppiminen ja eri seurakuntien käytännöistä kuuleminen ovat tärkeä osa toteutumista.

Kolmas taso jatkuu – Luottamushenkilöpuheenjohtajiston koulutus

Seurakunnista nousseen tarpeen aloitteesta järjestetään nykyisin hiippakunnittain myös omia koulutuspäiviä kirkkovaltuustojen ja -neuvostojen / seurakuntaneuvostojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille valtuustokauden 1. ja 3. vuosien alkuvuodesta.

Puheenjohtajiston koulutuksissa sisältönä on kysymyksiä, jotka nousevat johtavan luottamushenkilön rooliin, tehtäviin ja viranhaltijayhteistyöhön liittyvistä asioista, hallintoa, taloutta, toimielimen johtamista ja lakipykäliä.

Neljäs taso – luottamushenkilöiden valtakunnallinen tapaaminen

Seurakuntaopisto suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä Kirkkohallituksen, hiippakunnan ja seurakuntayhtymän kanssa. Tällaisia tapaamisia on toteutunut joka toinen (aiemmin joka neljäs) vuosi, usein valtuustokauden alkaessa.

Ohjelmassa on esillä kirkon keskeisiä suuria teemoja, nimekkäitä alustajia, hengellistä ja kulttuuriohjelmaa osana Kirkkopäivien kokonaisuutta. Seuraava valtakunnallinen tapaaminen toteutetaan lauantaina 23.5.2015 Kouvolan Kirkkopäivien yhteydessä.

Viides taso – luottamushenkilöiden mentorointi

Mentor = vertaisohjaaja, rinnalla kulkija, hiljaisen tiedon välittäjä

Luottamushenkilöiden mentorointi on alkanut Turun Arkkihiippakunnan ja Kirkkopalvelujen yhteistyönä. Yhdessä on etsitty hiippakunnan erikokoisista seurakunnista ja koulutettu n. 15 kokenutta luottamushenkilöä, jotka ovat lupautuneet kysyttäessä olemaan uusien luottamushenkilöiden tukena.

Mentorointisuhde on vapaaehtoinen luottamustehtävä, josta ei makseta palkkiota.

Tutustumis- ja ryhmäytymisharjoituksia luottamuselinten toimintaan

Seurakuntien kirkkovaltuustot ja -neuvostot, toimikunnat ja työryhmät kohtaavat samankaltaisia ryhmätoiminnan lainalaisuuksia kuin harrastuspiirit, järjestöelämä tai vapaamuotoisempi yhdessäolo.

Uuden tai entisen luottamushenkilön kysymyksinä kokoontumisiin
tullessaan ovat todennäköisesti ne yleismaailmalliset:

  • ”Kuka minä olen tässä ryhmässä, hyväksytäänkö minut?”
  • ”Mitä täällä tehdään?”
  • ”Kuka täällä määrää?”

Valtuustokauden ensimmäisenä keväänä kannattaisi käyttää useamman kokoontumisen yhteydessä jonkin verran aikaa:

  • että luottamushenkilöt tutustuisivat toisiinsa sekä työntekijöihin;
  • että löydettäisiin ”oma paikka” luottamustehtävässä;
  • että luotaisiin yhteisiä pelisääntöjä toimintatavoista ja rakentavasta vuorovaikutuksesta

Mikä tahansa ryhmän, myös seurakunnallisen luottamuselimen toiminnan alkaessa osallistujissa voidaan havaita:

  • jännitystä
  • ajatukset ovat muualla
  • omat normit vaikuttavat ajatteluun
  • epätietoisuus hyväksytyksi tulemisesta
  • irrallisuuden kokemus
  • tiedolla luottamuselimen tehtävästä, sen rajoista sekä toimintatavoista luodaaan jännityksen tilalle turvallisuutta.
  • tunnekuorman pienelläkin purkamisella ”mistä tilanteesta lähdin tänne” tuodaan kokemus läsnäolosta juuri tähän kokoukseen.
  • voidaan tehdä sopimus, kuinka halutaan vaikuttaa asioiden valmisteluvaiheessa, minkälaista keskinäistä vuorovaikutusta suositaan ja kuinka tullaan tutuiksi. Sopimuksella suunnataan työskentelyä yhteisiin normeihin kunkin oman agendan sijaan.
  • korrektit käytöstavat ja toisen huomioiminen ja kuunteleminen antavat kullekin osallistujalle kokemusta hyväksytyksi tulemisesta.
  • ryhmän yhteisellä työskentelyllä saadaan irrallisuuden kokemuksen sijaan tunne jäsenyydestä ”tähän valtuustoon”

Kokouksiin tulijalla on usein tunnetavoite esimerkiksi hyväksytyksi tulemisesta ja joukkoon kuulumisesta. Jos tunnetavoite ei täyty, jos kokee, ettei tule kohdatuksi, ei kokouksen asialistan asiatavoitteensaavuttaminen sujukaan niin hyvin eikä kohtuullisella aikataululla.

Vinkkejä alkuun:

  • kokoukseen saavuttaessa kirkkoherra / valtuustossa puheenjohtaja ottaa jokaisen tulijan vastaan kätellen.
  • tarjoilupöydän itsepalveluperiaatteen sijaan kirkkoherran tai kokouksen sihteerin kaatama ja ojentama kahvikupillinen tuntuu kädenojennukselta jokaisen kohtaamiseen.
  • kokouksen ”nimenhuuto” toteutetaan joskus perinteisestä poikkeavalla tavalla; esimerkiksi kukin kommentoi parilla sanalla ”mistä tilanteesta tulin tänne tänään” (esim. lapsi jäi huutamaan kotiin).

Tai ”kun sain asialistan tästä kokouksesta, minkä tunteen se herätti” (esim. en ymmärtänyt budjetista mitään).

  • mitä muita pieniä eleitä voisit käyttää seurakuntasi kokousten yhteydessä?
  • ensimmäisessä tapaamisessa kaikille on varattu pala leveää ”maalarinteippiä” ja pareittain tussikynä. vieruskaverit esittäytyvät toisilleen ja kertovat yhden asian, mistä pitävät. Toinen piirtää vieruskaverinsa teippipalaseen asian, mistä toinen tykkää ja kirjoittaa hänen nimensä. Nimiteipit kiinnitetään puseroon. ”Minä olen Minna ja tykkään minttujäätelöstä” antaa tutustumiselle aivan erilaisen alkusysäyksen, kuin erimerkiksi hengellisten, poliittisten tai yhteiskunnallisten ryhmien edustajuuden korostaminen!

Asuinpaikka -harjoitus tutustumiseen:

Luottamuselimen koko on enintään 20–30 henkilöä.

Vapaata lattiatilaa, jossa ei huonekaluja; maalarinteippiä.

Maalarinteipillä merkataan ennen kokousta lattiaan summittainen Suomen kartta; pituus muutamia metrejä.

  • kukin asettuu seisomaan kartalle sen paikkakunnan kohdalle, jossa on syntynyt. Lähekkäin seisovat jakavat parin kanssa tai kolmen hengen ryhmänä yksi muisto kunkin lapsuudesta (esimerkiksi sisarusten lukumäärä, lempilelu tai pyhäkoulumuisto).
  • jaetaan ääneen kaikkien kesken yhteensä muutama muisto.

Maalarinteipillä merkataan lattiaan ennen kokousta myös seurakunnan alueenmuotoinen kartta.

  • kukin asettuu seisomaan kartalle sen asuinalueen kohdalle, missä asuu nyt. Vaihdetaan lähekkäin seisovien kesken kuulumiset siitä, ”miltä tuntui tulla valituksi luottamushenkilöksi”.
  • kukin kertoo yhdellä ainoalla sanalla tuntemuksensa valituksi tulemisesta.

Tutustumisharjoitus ”Ryhmäkukkanen”:

Sopii erikokoisille luottamuselimille.

Fläppilehtiöpapereita (1kpl / 5 henkilöä), paksuja tusseja, kiinnitysteippiä, työskentelypöytätilaa, vapaata seinäpintaa kiinnittämiseen.

4 tai 5 hengen ryhmät; kullekin ryhmälle pöytä, fläppipaperi ja tusseja.

Ryhmässä paperiin piirretään iso kukkanen, jossa on suuri keskiosa ja 4-5 isoa kukan terälehteä (niin kuin ryhmässä on jäseniä).

  • yhteiseen keskiosaan kirjataan 4 asiaa, jotka yhdistävät jokaista tämän pikkuryhmän jäsentä (esim. jokainen on käynyt rippikoulun)
  • jokaisella jäsenellä on oma kukan terälehti, johon kirjoitetaan etunimi sekä 4 ainutlaatuista piirrettä, joita ei muilla pikkuryhmän jäsenillä ole (esim. ”puhun kiinaa”)
  • esitellään omat terälehdet pikkuryhmässä. Sovitaan, millä tavalla esitellään ryhmän kukka koko muulle joukolle (laulu, runo, näytelmä, tavanomainen esittely)
  • suuren seurakunnan tai seurakuntayhtymän kirkkovaltuustossa kukkasia terälehtineen ei esitellä kaikille yhteisesti, se veisi liikaa aikaa, vaan ainoastaan 2 muun pikkuryhmän kesken.

Seurakuntayhtymien yhteisissä kirkkovaltuustoissa keskustellaan seurakunnittain, mistä asiasta iloitsee omassa kotiseurakunnassaan. Seurakuntaryhmän (esim. Oulun Tuiran seurakunta) yhteinen ilo tuodaan esiin kaikkien seurakuntaryhmien kuultavaksi, kukin seurakunta vuorollaan.

Tutustumisharjoitus luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kohtaamiseen:

Tuolit asetellaan ryhmäpöytien ympärille tai rykelmiksi ilman pöytiä.

5-8 hengen ryhmiä, jokaisessa on sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä.

Jokaiselle ryhmälle jaetaan arpanopat sekä tusseja.

Valmiiksi otsikoidut fläppipaperit ovat valmiiksi seinillä.

  • keskusteluryhmissä jokainen jäsen saa vuorollaan heittää arpanoppaa. Muu ryhmä saa tehdä henkilölle yhteensä niin monta kysymystä kuin nopan silmäluku. Annettuun kysymykseen ei ole pakko vastata, jos sen kokee liian henkilökohtaiseksi tai araksi. Tällöin saa tilalle uuden kysymyksen. Noppakierrosta jatketaan, kunnes jokainen on heittänyt ja saanut vastattua hänelle annettuihin kysymyksiin.
  • keskusteluryhmä pohtii yhdessä vastauksia yhteen tai kahteen kysymykseen (valmiina fläppipapereissa seinällä): esim. ”Mikä asia seurakuntatyössä on tärkeätä? ”Minulla on huolenaihe”. ”Yhteistyöltä toivon, että…” Keksi lisää kysymyksiä!
  • käydään kirjaamassa oman ryhmän yhteinen vastaus valittuun fläppipaperiin. Tutustutaan ”kiertokävelynä” siihen, mitä papereihin on kirjattu.

Harjoitus toisen kuulemisesta ja ymmärtämisestä:

Toteutetaan luottamushenkilökauden edetessä

Tarvitaan värillisestä pahvista valmiiksi askarreltuja, noin kämmenen kokoisia ”Taikasydämiä” (1 kpl/ keskustelupari).

Työskennellään pareittain

  • koko joukolle annetaan yhteinen aihepiiri, josta pareittain puhutaan sekä ”puolesta” että ”vastaan”; toinen on käsiteltävän asian puolella, toinen ei (esim. uudehkon kirkkotilan alttaritauluna pidetään koko ajan samaa, perinteistä alttaritaulua tai vaihtoehtoisesti alttaritaulu vaihtuu väreiltään ja aihepiiriltään kirkkovuoden mukaan).
  • parissa se saa puhua, jolla on hallussaan tämä ”sydän”. Hän kertoo ja perustelee mielipiteensä asian puolesta. Toinen vain kuuntelee.
  • pahvisydän siirtyy vuorostaan kuuntelijalle, jonka tehtävänä on toistaa, mitä kuuli ensimmäisen puhujan sanovan.
  • seuraavaksi on kuuntelijan vuoro kertoa ja perustella mielipiteensä ”vastaan” ehdotettua asiaa. Hänen parinsa tehtävä on nyt vain kuunnella.
  • pahvisydän siirtyy takaisin ensimmäiselle, esitetyn asian puolella olevalle puhujalle ja hän toistaa, mitä on kuullut parinsa sanovan.

Oma seurakunta tutuksi: kiertoajelu, tutustumiskäynnit, työntekijöiden tapaamiset

Kiertoajelu tai -kävely seurakunnan toimipisteissä

Toteutus vaatii hyvän ennakkovalmistelun, mutta on onnistuessaan erinomainen, koska toiminnan lisäksi myös tilat ja työntekijät tulevat tutuiksi. Kierroksen etappeja voivat olla esimerkiksi seurakuntatalo, nuortentalo, kirkko, hautausmaa, leirikeskus…

Luottamushenkilöt jaetaan sopivan kokoisiin ryhmiin.  Ryhmiä on yhtä monta kuin työaloja/kohteita, joissa käydään. Kukin ryhmä aloittaa jostakin toimitilasta ja siirtyy sovitun ajan kuluttua seuraavaan kohteeseen. Aikataulut ja kiertojärjestys annetaan kirjallisina.

Työaloihin tutustuminen kierroksen kohteissa

Toimialojen työntekijät kertovat hyvin lyhyesti omasta työalastaan; lisäksi voi luottamushenkilöille antaa pienen esitteen tai yhteenvedon. Työntekijän/työntekijöiden lisäksi paikalla voi olla myös vapaaehtoisia vastuunkantajia.

Päivän päätös

Kiertokävely/-ajelu päättyy kirkkoon, jossa pidetään loppuhartaus.  Hartauden teema voi liittyä kirkkovuoden teemaan, kirkkomusiikkiin tai kirkollisiin toimituksiin.

Oma seurakunta ja sen toiminta tänään

Koulutusjakson tavoite

Jakson tavoitteena on synnyttää luottamuksellinen ja myönteinen ilmapiiri ja sen myötä luoda hyvää pohjaa yhteistyölle, pohtia yhdessä luottamushenkilön roolia ja perehtyä oman seurakunnan nykytoimintaan. Luottamushenkilölle syntyy kuva siitä, miten seurakunnan päätöksentekojärjestelmä poikkeaa kunnallisesta ja missä asioissa on jotakin yhteistä.  Lähtökohtana on sen käsityksen vahvistaminen, että luottamushenkilöt ovat seurakunnan voimavara.

Sisältö

1. Luottamushenkilön rooli seurakunnassa
2. Oman seurakunnan toiminta.  Tämä osio voidaan pitää myös erillisenä kokoontumisena.

1. Luottamushenkilön rooli

Tutustu luottamushenkilökoulutuksen avoimilla verkkosivuilla olevaan kuvaukseen luottamushenkilön roolista. Tähän linkitetään nettisivujen aiemmasta kohdasta, avoimelta sivulta, tuo kirjoitus.

Luottamushenkilö edustaa seurakunnan toiminnassa ja hallinnossa seurakuntalaisia ja seurakunnan yhteistä parasta. Usein ”vain yhden asian liikkeen” viestintuojan näkökulma voi olla liian kapea.  Vaaleissa valituilla on tiettyjä odotuksia roolistaan luottamustehtävässä, ja seurakunnan työntekijöillä voi olla omat odotuksensa.  Tärkeää on, että luottamushenkilön roolista olisi myös yhteinen näky.

Luottamushenkilöitä ja työntekijöitä halutaan rohkaista todelliseen yhteistyöhön seurakunnan toiminnan kehittämiseksi – he eivät ole toistensa kilpailijoita tai vastakkaisia toimijoita.  Luottamushenkilöiden turhautumisesta tehtävässään puhutaan usein.  Tutustumistilaisuuden ja koulutuskertojen vetäjä voi omissa puheenvuoroissaan olla rohkaisemassa ja kannustamassa luottamushenkilöitä ja työntekijöitä yhteistyöhön ja jatkuvaan vuorovaikutukseen.

Alustukset

Työskentelyn pohjaksi pyydetään etukäteen kolme hyvin lyhyttä puheenvuoroa (enintään 5 min) odotuksista: yksi uudelleen valituksi tulleelta kokeneelta luottamushenkilöltä, toinen uudelta vastavalitulta ja kolmas joltakin seurakunnan työntekijältä.

Työskentely pöytäkunnittain tai istumaryhmittäin:

Alustusten pohjalta keskustellaan pöytäkunnittain tai lähekkäin istuvien porinaryhmittäin teemasta ”luottamushenkilön rooli ja tehtävä”.  Tässä keskustelussa voidaan käyttää myös koulutusmallien joukosta ”luottamushenkilön huoneentaulua”. Tähän linkitetään näissä koulutusmalleissa myöhemmin tuleva Huoneentaulu -työskentely

Lopputyöskentely

Alustusten ja keskustelujen pohjalta kootaan seinälehtiöpapereille tai tietokoneelle heijastettavaksi seinälle kaikkien nähtäväksi yhteinen ”luottamushenkilön huoneentaulu” seurakunnassamme.  Paperit on hyvä ottaa talteen päivän jälkeen tai tiedosto on hyvä jakaa sähköpostitse kaikille ja niihin voi palata vielä toisenkin kerran.

2. Oman seurakunnan toiminta (voidaan järjestää myös erillisenä kokoontumisena)

Oman seurakunnan toimintaan tutustuminen on tärkeää, jotta jatkossa on hyvä pohja toiminnan arvioinnille sekä tulevan toiminnan ja resurssien käytön suunnittelulle.  Tutustumisessa tulee esille myös seurakunnan ja sen päätöksenteon omaleimaisuus verrattuna järjestötoiminnan tai kunnallisen toiminnan ja päätöksenteon malleihin.

Oman seurakunnan toimintaan perehtymisen vaihtoehtoja on monia:

Vaihtoehto 1:

Työskentely seinälehtiöpapereiden avulla

Kukin keskeinen työala tekee etukäteen (vain) yhden seinälehtiöpaperin, johon on luetteloitu ajankohtaisimmat pääkohdat työalasta. Paperit ripustetaan seinälle. Työalan edustajat eivät esittele papereita tai työalojaan, vaan luottamushenkilöille varataan lyhyt, n. 5 min tutustumisaika käydä lukemassa paperit seinällä.

Työskentely porinaryhmissä

Papereihin tutustumisen jälkeen keskustellaan pienissä porinaryhmissä lyhyen aikaa siitä, mistä kukin on viime aikoina erityisesti iloinnut seurakunnan työssä ja toisaalta, onko papereissa jotakin, mistä haluaisi saada lisätietoa.  Keskustelun näkökulma voisi olla esimerkiksi, miten tämä työ kohtaa seurakunnan 20 – 40 -vuotiaat jäsenensä ja heidän perheensä!

Yhteiskeskustelu

Yhteiskeskustelussa on mahdollista tarkentaa seinälehtiöpapereiden asioita kyseisen työalan työntekijöiltä, mikäli ryhmässä asiat eivät selvinneet.  Tässä ensimmäisessä kokoontumisessa ei vielä ole tarkoitus käydä arvioivaa keskustelua.  Sen aika tulee myöhemmin.

Vaihtoehto 2:

Seurakunnan toiminnan esittely:

Seurakunnan toiminnan voi esitellä kirkon yhteisen tai oman seurakunnan nettiaineiston avulla. Toiminnan tilastoja ja niistä valmiita dioja esitettäväksi löytyy esimerkiksi kirkon Sakasti-palvelusta.

Tällöin on hyvä käyttää asiaan muutama ilta, jotta keskustelulle jää sijaa.  Muuten asian käsittely jää kovin yleiseksi.  Yleiskeskustelun lisäksi voi käyttää parikeskustelua ja porinaryhmiä, jotta jokainen saa äänensä kuuluviin. Työalakohtaisista kuulumisista ja toimintamuodoista on paras pyytää esittely asianomaiselta työntekijältä, jotta paikalliset erityispiirteet ja työn todellisuus tulevat paremmin huomioon otetuksi.

Kirkon valmiiden tilastodiojen yksityiskohtia voi täydentää. Oman seurakunnan vastaavia lukuja on hyvä käyttää pohdiskeluun, miten meidän seurakunnassamme tämä osuus on näinkin korkea (esimerkiksi kastetut lapset syntyneistä), kun se seurakunnissa keskimäärin on… Tällainen numerofaktojen toteaminen ja pohdiskelu on alkuna toiminnan arvioinnille ja tulevaisuuden suunnittelulle.

Esimerkiksi jumalanpalveluslukuja esittelevän tilaston ja kuvauksen kohdalla voisi käydä pienissä ryhmissä keskustelua siitä, miksi jumalanpalvelus tuntuu seurakuntalaisista usein vieraalta.  Voiko sen tunnettuuden edistäminen ja jumalanpalvelusten käyntiaktiivisuuden kohottaminen kuulua luottamushenkilön tehtävänkuvaan vai onko se enemmänkin seurakunnan työntekijöiden operatiivisen päätöksenteon ja toimenpiteiden asia?

Vaihtoehto 3:

Seurakuntatoiminnan arviointi ja laatu

Jokaisena vuonna valtuustokauden aikana käydään koulutuksessa/seurakuntatoiminnan suunnittelun ja arvioinnin yhteydessä läpi yksi palveluketju kaikkine vaiheineen ja työntekijöineen, jotka ovat mukana. Esimerkiksi kasteen polku, rippikoulun polku, avioliittoon vihkimisen polku, hautaan siunaamisen polku.

Esimerkki: mitä tapahtuu seurakunnan ja perheen yhteistyössä, kun perheeseen syntyy uusi lapsi? Mihin otetaan yhteyttä, keitä työntekijöitä toimintaketjussa on mukana, mitä tapahtuu eri vaiheissa, kuinka tieto kulkee, miten perhe tulee kohdatuksi ja kaste toteutetuksi?  Millaisen ”palvelun” seurakuntalainen tapahtuman toteuttamisesta seurakunnaltaan saa?  Onko tarvetta tarkistaa käytäntöjä, seurakunnan sisäistä työnjakoa, tiedon kulkua, tiedottamista menettelytavoista, kohtaamista seurakuntalaisen kanssa? Onko seurakunnan työntekijöillä luonteva kontakti äitiysneuvolan synnytysvalmennukseen; esimerkiksi kirkollisen kasteen toteuttamisestavoi puhua jo odottaville äideille ja isille. Johtaako palveluketjun läpikäyminen muutoksiin tai kiitoksiin?

Lue lisää: Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2015 – 2018:

  • Kirkkoherra Aulikki Mäkisen artikkeli Seurakunnan toiminta, s. 38
  • Sami Ojalan puheenvuoro Näkökulmia luottamushenkilönä toimimiseen, s. 10.

Oma seurakuntamme tänään: talous, hallinto ja resurssit

Mihin suuntaamme talouden ja toiminnan resurssit?

Luottamushenkilöt ovat osa strategista johtamista, kun taas kun virkamiesjohtaminen on operatiivista

Koulutusjakson tavoite

Jakson tavoitteena on antaa luottamushenkilöille seurakunnan talouden ja tulevaisuuden painopisteiden suunnittelua varten tiedot tarvittavista resursseista, asioiden valmistelusta ja kulusta sekä seurakunnan toimivaltasuhteista.

Sisältö

A. Talouden tila B. Henkilöstö ja muut resurssit C. Hallinto

A. Talouden tila

Tähän asiakokonaisuuteen kuuluu kolme näkökohtaa: kokonaiskirkon talous, oman seurakunnan talous ja talousarvion lukutaito.

Etukäteen luottamushenkilöille on jaettu (mahdollisesti jo Tervetuloa luottamushenkilöksi -kirjeen mukana) vuosien 2015 – 2017 toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä vuoden 2015 talousarvio.

Seurakunnan taloudesta vastaava esittelee seurakuntien talouden näkymiä käyttäen hyväksi tietoja ja aineistoja kokonaiskirkon taloudesta, aluehallinto- ja kuntaviranomaisten ennusteita väestökehityksestä, muuttoliikkeestä, yhteisöverokertymästä tai mahdollisista seurakuntarakennesuunnitelmista.

Tämän jälkeen siirrytään oman seurakunnan talousarvioon ja siihen, kuinka sitä luetaan. Tärkeätä on kiinnittää huomiota keskeisiin painopistealueisiin taloudessa tulevana vuonna (esimerkiksi korjaus- ja investointikustannukset tai uuden työalankäynnistämiskustannukset) – ei unohdeta myöskäänmahdollisia lähiaikojen muutostarpeita seurakuntien yhteistyöhön liittyvän talouden suhteen.

Oman seurakunnan strategian suunnitelmiin ja talouteen tutustuminen on tärkeää, jotta jatkossa on hyvä pohja toiminnan arvioinnille sekä tulevan toiminnan ja resurssien käytön suunnittelulle. Tutustumisessa myös seurakunnan ja sen päätöksenteon omaleimaisuus tulee esille verrattuna järjestötoiminnan tai kunnallisen toiminnan ja päätöksenteon malleihin.

Oman seurakunnan tilanteeseen perehtymisen vaihtoehtoja on monia:

Työskentely seinälehtiöpapereiden avulla:

Tehdään etukäteen muutama seinälehtiöpaperi, johon on luettelomaisesti kuvattu ajankohtaisimmat pääkohdat paikkakunnan (ja seurakunnan) talouteen vaikuttavista asioista: muuttoliike, väestörakenne, yritystoiminnan muutokset, mahdolliset lähiaikojen kuntaliitokset ja seurakuntarakenteen muutokset, seurakunnan jäsenyyden määrän muutokset. Paperit ripustetaan seinälle. Työntekijöiden edustajat eivät suullisesti esittele papereita, vaan luottamushenkilöille varataan lyhyt n. 5 min tutustumisaika käydä lukemassa paperit seinällä.

Työskentely porinaryhmissä:

Papereihin tutustumisen jälkeen keskustellaan pienissä porinaryhmissä lyhyen aikaa siitä, mitä esillä olleet tiedot merkitsevät seurakunnan nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta tai onko papereissa jotakin, mistä haluaisi saada lisätietoa. Keskustelun näkökulma voisi olla esimerkiksi, miten tämän informaation pohjalta seurakunnan painopisteitä talouden ja toiminnan suunnittelussa pitäisi asettaa.

Yhteiskeskustelu:

Yhteiskeskustelussa on mahdollista käydä yhteistä strategista saatekeskustelua, millaisia asioita ja arvoja on syytä huomioida seurakunnan toiminta- ja taloussuunnittelussa. Mikä on yhteisö, jonka keskellä toimitaan? Kuinka olemassa oleva henkilöstö voi vastata tämän ja lähitulevaisuuden ajan seurakuntalaisten tarpeisiin?

Tehdään seinäpaperille seurakunnan kuviteltu aikajana tästä hetkestä 3 – 5 vuotta eteenpäin: Minkälaiseen kunta- ja seurakuntakokonaisuuteen kuulutaan? Kuinka paljon alueella asuu väkeä? Mitä lähiajan investointi- tai korjaustarpeita on tiedossa? Kuinka seurakunnan henkilöstö kehittyy eteenpäin, esim. eläkkeelle jäämisten kautta?

B. Henkilöstö- ja muut resurssit

Luottamushenkilöille esitellään henkilöstö-, toimitila-, vapaaehtoistyöntekijä- ja muut resurssit. Nämä asiat ovat tulleet mahdollisesti esille jo eri kokoontumisessa, joten asioiden käsittelyn laajuus on hyvä harkita kokonaisuuden kannalta. Toimitiloihin tutustumisen voi toteuttaa eri kokoontumiskerralla myöhemmin aineistossa esille tulevalla ”kiertoajelulla”.

C. Hallinto

Tutustu luottamushenkilökoulutuksen avoimilla verkkosivuilla olevaan kuvaukseen seurakunnan ja hiippakunnan hallinnosta.

Alustus:

Oman seurakuntamme hallinto ja asioiden valmistelu. Alustuksen voi pitää esimerkiksi kokenut luottamushenkilö.

Alustusta voi elävöittää vaikkapa PowerPoint -kaaviolla oman seurakunnan hallinnosta tai käymällä läpi jonkin asian valmistelu-, päätös- ja täytäntöönpanoprosessi alusta loppuun. Hallintorakenne voisi olla osallistujille monisteena kaavioineen ja henkilönimineen. Tähän linkitetään nettisivujen aiemmasta kohdasta, avoimelta sivulta, tuo seurakunnan kaavio.

Valmistelu- ja päätöksentekoprosessin voi toteuttaa myös havainnollistavana simulaatioharjoituksena, jossa luottamushenkilöillä on eri rooleja aloitteentekijä-seurakuntalaisesta ja seurakunnan työntekijästä kirkkovaltuutettuihin, tiedottajaan jne. Jokin oman seurakunnan käytännönläheinen esimerkki käydään läpi vaihe vaiheelta aloitteesta käsittelyiden, palautusten ja uudelleenpohdintojen kautta päätöksentekoon ja toimeenpanoon saakka.

Lue lisää: Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2015 – 2018

  • Sami Lahtiluoma ja Raimo Turunen: Johtaminen seurakunnassa s. 57 – 70
  • Jussi Lilja: Seurakunnan hallinto, s. 71 – 105
  • Jouni Lätti: Seurakuntien talous, s.106 – 155

Kirkon olemus ja tehtävä

Koulutusjakson tavoite

Koulutuksessa käsitellään seurakunnan tehtävää Raamatun ja Tunnustuskirjojen valossa.  Samalla toimintaa arvioidaan kirkon olemukseen ja tehtävään peilaten. Esille tulevat myös toimintaympäristön muutoksen mukanaan tuomat haasteet.

Seurakunnan olemus ja tehtävä -osio on sijoitettu tähän vaiheeseen koulutusta, koska luottamushenkilöiden voi olla helpompi lähteä liikkeelle käytännöllisistä asioista (toiminta, talous jne.).

Sisältö

  1. Kirkon tehtävät Raamatun ja tunnustuskirjojen mukaan
  2. Seurakunnan toimintaympäristön muutosten haasteet
  3. Lopputyöskentely

1. Kirkon tehtävät Raamatun ja tunnustuskirjojen mukaan

Virittäytyminen yksilötehtävänä

Kuvittele mielessäsi kuva, joka sinusta kertoo jotakin seurakunnasta! Kerro se vierustoverillesi.

Alustus

Johdatteluna aiheen käsittelyyn puheenvuoron voi käyttää esimerkiksi kirkkoherra tai joku muu seurakunnan teologeista. Myös sivun alaosassa mainittuja kirjan artikkeleita voi käyttää valmistelun pohjana.

Porinaryhmät

Pöytäkunnittain tai lähekkäin istuvien kesken käydään lyhyt keskustelu niistä ajatuksista ja kysymyksistä, joita alustus herätti.  Jokaisesta ryhmästä pyydetään lyhyt kommentti tai ajatus esille yhteisesti. Pidetään kuitenkin huolta siitä, että ”paljon äänessä olevat” eivät yksinpuhelullaan tai omalla vasta-alustuksellaan täytä koko yhteistä keskusteluaikaa.

2. Seurakunnan toimintaympäristön muutosten haasteet

Ensimmäisessä kokoontumisessa mahdollisesti luotiin katsaus seurakuntatoiminnan nykytilaan. Tässä suunnataan eteenpäin.

Alustus: Alueemme tulevaisuuden näkymiä

Alustajaksi voi pyytää kotikunnasta jonkun, joka työkseen pohtii kunnan tulevaisuudennäkymiä – kenties luottamushenkilöidenkin joukosta löytyy sellainen.  Häneltä pyydetään yleiskatsaus alueen kehitykseen vaikuttavista keskeisistä asioista. Alustuksen keskeiset näköalat ovat kuntien palvelurakenteen uudistus, rakennemuutokset sekä kunnan ja seurakunnan keskinäinen yhteistyö.

Tätä ympäristöanalyysia voidaan esitellä kunnan asukkaiden määrän kehityksestä ja ikäjakaumasta, talouden näkymistä, rakentamissuunnitelmista, elinkeinorakenteen ja palveluiden saatavuudesta, muuttoliikkeestä tai muusta vastaavasta käsin. Näkökulmana voi olla se, mikä vaikuttaa ja tuo haasteita myös seurakunnan toiminnalle.  ”Mitä alueen ihmisille kuuluu?”

3. Lopputyöskentely

Ryhmätyö

Ryhmissä keskustellaan tulevan toiminnan päälinjoista siitä näkökulmasta, mikä on Kristuksen kirkon tehtävä tällä hetkellä, tämän paikkakunnan todellisuudessa ja sen asukkaiden elämässä.

Alustuksien ja tehdyn ryhmätyön pohjalta yleiskeskustelussa pyritään löytämään suuria yhteisiä linjoja, joita erityisesti halutaan vahvistaa tai joihin halutaan panostaa jatkossa enemmän.

Lue lisää: Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2015 – 2018

  • Kirkkoherra Niilo Pesosen kirjoitus ”Kirkon torni vai kauppakeskuksen mainospylväs? Luterilainen kirkko henkisen murroksen keskellä”, s. 24 – 37
  • Kirkkoherra Aulikki Mäkisen artikkeli ”Seurakunnan toiminta”, s. 38 – 56

Luottamushenkilön rooli ja huoneentaulu

Koulutusjakson tavoite

Jakson tavoitteena on pohtia oman seurakunnan luottamushenkilötoimintaa ja luoda oma luottamushenkilön huoneentaulu.

Sisältö

A. Alustus B. Työskentely pöytäkunnittain C. Tulosten kokoaminen D. Oman seurakunnan huoneentaulun luominen

A. Alustus

Alustuksena voi käyttää Agricolan /Seurakuntaopiston luottamushenkilösivustolta tekstiä Luottamushenkilön rooli ja Luottamushenkilö päättäjänä.

Vaihtoehto 1:

B. Työskentely pöytäkunnittain

Jakaannutaan sopivankokoisiin ryhmiin, jossa kaikilla on mahdollisuus päästä osallistumaan, (3-5 henkilöä). Ryhmän tehtävänä on pohtia, millaisia kirjoittamattomia sääntöjä ja eettisiä periaatteita seurakunnassanne on luottamustehtävän hoitamisesta (esim. aktiivisuus, perehtyminen, asioista selvän ottaminen, vaikuttaminen, usko…). Miettikää näistä yhtä tai kahta, miten kyseinen periaate vastaa toteutuvaa todellisuutta. Mitä osa-aluetta voitaisiin ehkä vielä parantaa ja miten? Ryhmä kokoaa keskeiset asiat seinälehtiöpaperille.

C. Tulosten kokoaminen

Käydään yhteiskeskustelua ryhmien esiin tuomista ajatuksista seinälehtiöpapereiden äärellä.

D. Lopputyöskentely Oman seurakunnan luottamushenkilön huoneentaulu:

kootaan yhteisesti näkyville ne asiat, joita oman seurakunnan luottamushenkilötyöskentelyssä pidetään tärkeinä. Tiivistetään asiat lyhyiksi ja helpoiksi muistaa entisaikojen kotien seinillä olevien ristipistotaulujen tapaan ”oma koti kullan kallis”.

Vinkki:

Yhdessä voidaan sopia, että pieni ryhmä jatkotyöstää asiaa ja tekee tarkemman ehdotuksen huoneentaulusta, joka olisi ohjenuorana muistissa myöhemminkin.

Vaihtoehto 2:

B. Työskentely porinaryhminä

Heijastakaa alla olevia ”huoneentaulun lauseita” valkokankaalle tai kopioikaa lista ryhmille. Ryhmien tehtävänä on keskustella, mitä ajatuksia lauseet herättävät? Sopivatko nämä oman seurakunnan huoneentaulun osaksi? Mitä tärkeätä tästä listasta puuttuu? Mikä ei sovi joukkoon? Nämä ajatukset on kerätty pitkäaikaisilta luottamushenkilöiltä kirkon eri tasoilta sekä heidän kouluttajiltaan. Kootaan ryhmien valintoja yhteiskeskustelussa.

  • Sinut on kutsuttu luottamustehtävään, ole luottamuksen arvoinen
  • Muista, että sinuun luotetaan
  • Pyri parhaimpaasi luottamustehtävässäsi (painotus molemmissa sanoissa Luottamus ja Tehtävä )
  • Muista ajatella itse!
  • Ota selvää asioista jo ennen kokousta
  • Ole rohkea, uskalla kysyä
  • Älä oleta, luule, arvele, vaan kysy ja varmista tietosi
  • Käy avointa keskustelua asioiden ollessa käsittelyssä
  • Rohkene ilmaista erilaista mielipidettä
  • Kunnioita jokaisen oikeutta omaan mielipiteeseen ja vakaumukseen
  • Henkilöstö on vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden tuella seurakunnan moottori
  • Olet seurakunnan työntekijän kumppani seurakuntatyön hyväksi
  • Olet luottamushenkilö, et työntekijöiden esimies!
  • Luottamushenkilön tehtävä on enemmän hallinnollinen kuin teologinen
  • Osallistu seurakunnan toimintaan (muutenkin kuin kokouksissa)
  • Opettele uutta, tutustu käytännössä mahdollisimman moniin seurakunnan toimintamuotoihin
  • Seurakunnan toiminta on keskiössä, talous ja hallinto sen tärkeitä tukitoimia
  • Sinut on kutsuttu vastuuseen lähimmäisistäsi lähellä ja kaukana
  • Sinut on kutsuttu antamaan omat lahjasi hyvillä mielin kaikkien käyttöön
  • Mikään ei ole niin tärkeää, olennaista ja kauaskantoista kuin työntekijävalinnat, sen vuoksi ne pitää tehdä niin huolellisesti kuin suinkin
  • Pyri ottamaan huomioon koko yhteisön etu
  • Pidä koko seurakuntayhtymän puolta yli seurakuntarajojen
  • Kuppikuntien syntymistä pitää ehkäistä
  • Päättämiseen yhteistyöhalua, neuvottelua, sovittelua, kompromisseja, toisten huomioimista

Lue lisää: Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2015 – 2018

  • Sami Ojalan puheenvuoro ”Näkökulmia luottamushenkilönä toimimiseen”, s. 10 -23

Vie viestiä!

Viestinnän teemaa seurakunnan luottamushenkilöille

Tila: Koulutus olisi hyvä järjestää tilassa, jossa on videotykki ja jossa osallistujilla on mahdollisuus käyttää tietokoneita, joissa on verkkoyhteys. Paikkakunnan jonkun oppilaitoksen ATK-luokkaa voisi ehkä kysyä paikaksi?

Ennakkoon: Osallistujat tutustuvat etukäteen Kirkon strategiaan (viestintää käsitellään viimeisessä luvussa).

Sekä kirkon viestintäohjelmaan ”Viemme viestiä” (ohjelma on liitteenä myös tämän koulutusmallin myöhemmällä sivulla).

Alkuhartaus. Hartaudessa voi käyttää esimerkkinä kirkon tuottamaa verkosta löytyvää hartausmateriaalia, esimerkiksi www.youtube.com hakusanalla hartaus.

Virsiehdotus: Virsi 525 ”Suurempi kuin sydämeni” säkeistöt 3–4.

1. Vuorovaikutus ja avoimuus

Alustus

Seurakunnan kirkkoherra, tiedottaja tai tiedotuksesta vastaava työntekijä esittelee oman seurakunnan viestinnän painopisteet: Kuinka seurakuntalaisia kuullaan ja hallinnosta ja päätöksenteosta tiedotetaan? Miten suhteita mediaan hoidetaan? Kuka vastaa viestinnästä kriisitilanteissa? Miten luottamushenkilö voi edistää seurakunnan näkyvyyttä ja avointa vuorovaikutusta?

Vierailija

Paikallislehden tai -radion toimittajan voi kutsua puhumaan aiheesta ”Seurakunta mediassa: kuinka uutiskynnys ylittyy?”  Pienryhmissä voidaan ideoida uutisaiheita ja pyytää toimittajaa kommentoimaan niitä.

2. Luottamushenkilö seurakunnan käyntikorttina

A. Sosiaalisen median käyttö ja verkkokeskustelu

Vaihtoehto 1: Tämän osuuden vetäjäksi voi pyytää omasta hiippakunnasta tai seurakunnasta verkkoviestinnästä vastaavan henkilön.

Puheenvuoro:

Perustietoa internetistä

Miten seurakuntani ja kirkkoni toimii sosiaalisessa mediassa?

Keskustelu pienryhmissä:

Mitä tunteita ja kysymyksiä verkko minussa herättää?

Vaihtoehto 2: Tietokoneella tehtävät harjoitukset:

Tutustutaan seurakuntien toimintatapoihin internetissä

Kuinka luon tapahtuman seurakunnan Facebook-sivulle?

Verkkokeskustelu: kuinka seuraan seurakuntaani koskevaan keskustelua ja osallistun siihen?

Vaihtoehto 3: Paikallinen media vaikutuskanavana

Pohditaan ryhmissä ja tehdään suunnitelma:

Mitkä ovat tärkeimmät viestimet alueellamme ja ketkä ovat yhteyshenkilöitä niissä?

Kuinka voimme kutsua toimittajia tutustumaan seurakunnan päätöksentekoon?

Miten teemme seurakunnan toimintaa näkyväksi: Tunnistammeko uutiset? Kuka ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin? Missä asioissa luottamushenkilöt voivat toimia seurakunnan äänenä? Voisiko joku luottamushenkilö toimia kolumnistina tai tarjota artikkeleita lehtiin? Osaammeko tarjota uutisaiheita paikallisradioon?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäohjelma vuoteen 2015

Viemme viestiä

Totuudellisuus on kirkon viestinnän perusta

Puhumme rohkeasti Jumalasta.
Uskomme ja elämme niin kuin opetamme.
Pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä.

Lisäämme vuorovaikutusta viestinnässämme
Hyödynnämme viestimien tarjoamia mahdollisuuksia kohdatessamme jäseniämme.
Toimimme yhdessä verkkoyhteisöjen ja verkon aktiivikäyttäjien kanssa.
Käytämme viestinnässämme ymmärrettävää ja tilanteeseen sopivaa kieltä.
Rohkaisemme kirkon jäseniä henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja palautteen antamiseen.
Lisäämme yhteistyötä kirkon viestijöiden kesken.

Tuemme hengellistä elämää myös median välityksellä
Tarjoamme median välityksellä hyvin toteutettuja jumalanpalveluksia ja hartauksia.
Pidämme mediassa esillä kirkollisia toimituksia ja monenlaisia tapoja toteuttaa niitä.
Tarjoamme verkossa mahdollisuuden kokemukselliseen uskon harjoittamiseen.

Osallistumme aktiivisesti mediassa käytävään keskusteluun
Pidämme yhteyttä tiedotusvälineisiin ja tuomme julkiseen keskusteluun tärkeitä aiheita.
Kerromme kirkosta ja sen työstä ajankohtaisesti, monipuolisesti sekä mielenkiintoisesti.
Tiedotamme myös valmisteilla olevista hankkeista.
Tuomme esiin kirkon kulttuurisen merkityksen ja sen vuosisataisen hengellisen perinnön.
Puhumme rohkeasti Jumalasta tässä ajassa.

Lisäämme panostusta uuden median käyttöön
Osallistumme verkkoyhteisöjen toimintaan ja niiden luomiseen.
Tarjoamme verkossa palvelujamme.
Tarjoamme työntekijöillemme sosiaalisen median käyttöön tarvittavat välineet, työajan ja koulutuksen.
Rohkaisemme kirkon jäseniä toimimaan myös verkossa kristittyinä.

Kehitämme sisäistä viestintäämme
Perehdytämme työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset kirkon tavoitteisiin.
Kerromme kirkon työpaikoilla työhön liittyvistä asioista nopeasti ja tasapuolisesti.
Rakennamme välineitä, joiden avulla kirkon työntekijät voivat pitää yhteyttä ja jakaa tietoa.

Koulutamme keskeisiä toimijoita viestinnän taidoissa
Liitämme viestinnän osaksi kirkon henkilöstökoulutusta – erityisesti johtotehtävissä toimivien koulutusta.
Tarjoamme luottamushenkilöille viestintäkoulutusta kerran valtuustokaudessa.
Huolehdimme kriisiviestintävalmiudesta jatkuvalla koulutuksella.
Koulutamme työntekijöitämme tehtävien edellyttämissä vuorovaikutustaidoissa.
Koulutamme mediaan jumalanpalveluksia ja hartauksia toimittavia ymmärtämään viestintävälineen vaatimukset.

Kirkolle valitaan uudet päättäjät helmikuussa: ESIMERKKI TEEMAILLAN JÄRJESTÄMISEKSI ROVASTIKUNNASSA

Todellinen vaikuttaminen kirkossa ja sen vaaleissa nousee tiedosta ja kokonaisuuksien hallinnasta. Olisiko ideaa kutsua koolle ja varustaa oman rovastikuntasi seurakuntien luottamushenkilöt hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen kysymysten asiantuntijoiksi?

Teemaehdotus koulutusillalle: Hiippakuntavaltuusto- ja kirkolliskokousvaalit 9.2.2016

Miksi: Teemaillan tavoite on, että seurakuntien luottamushenkilöt perehtyvät hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen rakenteeseen, tehtäviin ja vaaliin sekä saavat rohkaisua hyvien valintojen tekemiseen.

Teemaillan toteutuminen olisi järkevintä loka-marraskuussa 2015, jolloin luottamushenkilöt voisivat vielä vaikuttaa myös ehdokasasetteluun.

Teemaillan sisältöehdotus: toteutus mahtuisi 2-3 tuntiin
hiippakuntavaltuusto, tehtävät, kokoonpano, valintatapa
• kirkolliskokous, tehtävät, kokoonpano, valintatapa
• hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen edustajan puheenvuorot kokemuksista
• seurakunnan luottamushenkilön rooli ehdokkaiden etsimisessä
• vaalien toteutustapa ja -aika
Koulutusillan tarkan sisällön ja puhujat voit itse miettiä mielenkiintoisiksi ja asiantunteviksi. Illan ohjelmalla autat luottamushenkilöitä tekemään laadukkaita valintoja kirkon yhteiseksi parhaaksi.

Lääninrovasti kutsuu teemailtaan alueen kirkkoherrojen kautta seurakuntien luottamushenkilöt.

Linkkejä:

Hiippakuntavaltuusto
Kirkolliskokous
Kirkolliskokousvaalit
Kirkkohallitus