Tutkinto jokaiselle nuorelle

Kevään eduskuntavaalien alla oli mielienkiitoista seurata, miten puolueet lupasivat lisäresursseja koulutukseen ja tutkimukseen. Samanaikaisesti vaalikeskusteluissa suureksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi asetettiin työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Työllistymisellä ja koulutustasolla on selvä keskinäinen yhteys. Tutkimusten mukaan pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 43 %, kun korkeakoulutuksen saaneiden työllisyysaste on 84,5 %. Mutta miten varmistetaan, että kaikki nuoret saavat vähintään toisen asteen tutkinnon? Vaalikeskusteluissa esille nousi monia hyviä malleja mm. satsaaminen varhaiskasvatukseen. Tutkimuksien mukaan tuleva koulumenestyminen ratkaistaan jo esiopetuksen onnistumisessa.

Arvioiden mukaan tällä hetkellä noin 4.000 nuorta vuosittain ei hakeudu toisen asteen opintoihin tai putoaa niistä pois ennen tutkinnon suorittamista. Pudokkaiden määrä on jopa 7 % ikäluokasta. Varhaiskasvatuksen korjaavat toimenpiteet tuottavat hyvää, mutta viiveellä. Tarvitaan myös nopeita toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Rinteen hallituksen malli on oppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen. Mallia on pidetty liian järeänä ja kalliina ratkaisuna. Minusta se ei ole sitä. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei koske valtavirtaa nuorista, jotka jo nyt suorittavat toisen asteen tutkinnon normaaliin tapaan. Oppivelvollisuuden jatkaminen kohdistuu juuri tuohon pudokkaiden joukkoon. Tosin hyödyn siitä saa koko ikäluokka uusien tukitoimien tai tehostetun oppilaanohjauksen myötä.

Kohderyhmä ei ole yhtenäinen. Tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, jotka yhdessä ja hyvällä yhteistyöllä voivat ratkaista ongelman. Uutta pirstaleista hankemaailmaa tähän ei kannata luoda. Rinteen hallituksen ohjelma luettelee monia käyttökelpoisia malleja: tehostettu oppilaanohjaus, toisen asteen koulutukseen valmentavat koulutukset, 10-luokat, kansanopistot, työpajat… Itse tunnistan kansanopistojen vapaan sivistystyön mahdollisuudet parhaiten. Kansanopistot ovat jo nyt ilmoittaneet kiinnostuksensa lähteä kehittämään kohderyhmälle suunnattuja koulutuskokonaisuuksia. Keskiössä on elämänhallintaan, oppimisvalmiuksiin, vuorovaikutustaitoihin jne. liittyvien taitojen kehittämiset. Kansanopistoilla on hyvät edellytykset hyödyntää ydinosaamistaan, eli internaattipedagogiikkaa.

Hallitusohjelma kytkee kansanopistojen nivelvaiheen koulutukset oppivelvollisuuden laajentamiseen. Luonnollista on, että koulutus on opiskelijalle maksutonta. Kansanopistojen osalla se tarkoittaa kyseisten koulutusten osalta 100 % valtionosuutta. Malli on todettu hyväksi kansanopistojen toteuttamassa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksessa.

Perusopetuksen jälkeisen nivelvaiheen koulutuksen järjestäminen ei ole pelkästään koulutuspoliittinen kysymys tai keino saada hinattua työllisyysastetta kestävälle pohjalle. Pelkän perusasteen koulutuksen varaan jäävät nuoret ovat suuressa vaarassa syrjäytyä. Kysymys on suuressa määrin inhimillinen.

Jorma Kallio, kehityspäällikkö
Seurakuntaopisto